Kuusenkerkistä koivunmahlaan – Lisäansioita omasta metsästä

Kuusenkerkät, koivunmahla, leikkohavut, pakurikääpä ja pihka. Siinä esimerkkejä niin sanotuista erikoisluonnontuotteista, joita saa kerätä vain metsänomistajan luvalla. Niiden keruu ei kuitenkaan estä puuntuotantoon tähtäävää metsänkasvatusta.

Kuusenkerkistä koivunmahlaan – Lisäansioita omasta metsästä kokoaa tuoreen tiedon aiheesta. Kirja kertoo edellä mainittujen erikoisluonnontuotteiden keruusta, niiden keräämisen kannattavuudesta sekä niistä valmistettavista tuotteista. Lisäksi kirja esittelee lyhyesti muitakin metsän erikoisluonnontuotteita, esimerkiksi koivunlehdet, kuntan, jäkälän ja tuohen.

Kuusenkerkistä koivunmahlaan on suunnattu erityisesti metsänomistajille, jotka harkitsevat uudenlaista liiketoimintaa. Erikoisluonnontuotteiden keruu onnistuu myös ulkopuoliselta yrittäjältä, jos hänellä on metsänomistajalta saatu lupa. Luonnontuotteita käyttäville yrityksille kirja avaa metsänomistajien näkökulmia ja raaka-ainetuotannon haasteita.

Opettavainen kirjoitusprojekti
– Minua kiinnostaa metsien monikäyttö ja se, miten taloudelliset ja ekologiset arvot saataisiin sovitettua yhteen. Luonnontuotteiden entistä laajempi hyödyntäminen voisi olla yksi suunta, Riina Karvonen kertoo.

Hän piti kirjan tekemistä mielenkiintoisena ja opettavaisena.

– Vaikka etukäteen tiesin jotain luonnontuotteista, ei minulla kuitenkaan ollut laajempaa kuvaa alasta tai esimerkiksi tuotteiden arvosta. Kirjan tekeminen avasi silmiä ja sai pohtimaan paljon luonnontuotealan mahdollisuuksia ja kehityskohteita.

Kirjan kirjoittanut Riina Karvonen (s. 1998) on maisterivaiheen metsätieteen opiskelija Helsingin yliopistosta. Hän on työskennellyt kesätoimittajana ja kirjoittanut metsäalaa ja erikoisluonnontuotteiden tuotantoa käsitteleviä lehtijuttuja myös freelancerina. Kirja on hänen ensimmäisensä.

– Osasin odottaa, että kirjan kirjoittaminen on iso itsenäinen projekti. Toisaalta oli aika mukavaa, kun lehtijuttujen rajatun näkökulman ja lyhyehkön pituuden sijaan oli tilaa rönsyillä ja etsiä lisätietoa.

Ota kuusenkerkkäresepti talteen
Karvonen tutustui luonnontuotteisiin mummunsa kautta, jolla oli tapana keittää kuusenkerkkäsiirappia ja kerätä koivunmahlaa. Espoossa asuvalla Karvosella on Kainuussa mökkimetsä, joka sopisi pienimuotoiseen tuotantoon.

– Esimerkiksi pihkan valuttaminen voisi olla kiinnostava kokeilu, koska sitä voi tehdä muutamasta puusta. Pihapiirin kuusista valutusta olisi helppo tarkkailla.

Minkä ruokaohjeen kirjoittaja haluaisi jakaa?

– Helppo tapa käyttää kuusenkerkkiä on pakastaa niitä suoraan jääpalamuotteihin ja tiputella kerkkäjääpaloja kesällä suoraan booliin tai juomalasiin, Karvonen kertoo.

– Kuusenkerkät voi myös silputa. Kerkkäsilppu sopii esimerkiksi kastikkeiden, juustokakun tai jäätelön maustamiseen. Kerkän maku on raikas ja sopii yhteen esimerkiksi sitruunan tai mustikan kanssa. Tuoreita kerkkiä voi myös sekoittaa salaattiin.