Jack Hayford, amerikkalaisen Foursquare-helluntaikirkkokunnan suuren seurakunnan pastori, lähestyy Ilmestyskirjaa raikkaalla tavalla. Suomalainen ”torpparihenkeen” juuttunut lukija saattaa joutua ymmälle saadessaan haasteen, jota ei voi niin vain olankohautuksella ohittaa. Onhan Amerikoista toki tullut niin paljon arveluttavaa, että tietyn varautuneisuuden ymmärtää.

Valitsin aikanaan USA:ssa kurssin eskatologiassa. Käsittelimme lopunaikojen tapahtumista lukuisia teorioita, joita saattoi perustella eri raamatunkohdilla. Tulin varovaiseksi sanomaan lopullista kantaani. Ilmestyskirjasta tuli minulle kuin maantiekartta, jossa näen pääreitit ja etäisyydet ja annan yksityiskohtien avautua sitä mukaa kuin etenen. Tämä on subjektiivinen asennoitumistapa, mutta se suotakoon; onhan Hayfordkin melko subjektiivinen.
Odotin lähempää selostusta mielipiteitä jakavista yksityiskohdista. Milloin Jeesus saapuu noutamaan seurakuntansa? Mitä maaplaneetalla tapahtuu seurakunnan ylösoton jälkeen? Väärä profeetta, portto, peto ja sen luku kiehtovat liiaksi monia Ilmestyskirjan lukijoita – joskus tulkitsijoitakin.
Jack Hayford yllättää lukijan! Pääpaino ei olekaan noissa asioissa eikä tapahtumissa, vaan Karitsassa, joka verensä vuodatettuaan on voittanut! Hänen on viimeinen sana niin seurakunnan, Israelin kuin maailmankin historiassa. Siksi kirja korottaa ylösnousseen, taivaisiin astuneen ja pian palaavan Herramme, Jeesuksen Kristuksen, kaiken muun yläpuolelle.
Meille, jotka elämme Tapaninpäivän 2004 tsunamien jälkitunnelmissa, kirja on enemmän kuin ajankohtainen. Kirjan sydänsanoma on kuin tervehdys Häneltä, joka pian saapuu. ”Morsiussielu”, rakastu uudelleen taivaalliseen Ylkääsi. Totisesti, Hän tulee pian!
– Veikko Mannisen esipuheesta