Golgatan kautta taivaallisiin

Tarvitaan tuikahdus Golgatasta. Veren evankeliumi särkee sydämen ja päästään hiljaiseen kiitokseen. Kyllä nykyajan ihmisen sydän ymmärtää ja maistaa, missä on Golgatan leipää. Yhdessä kulkevat vanha sukupolvi ja uusi sukupolvi yhteistä tienpohjaa, Golgatan armon tietä, sinne, missä heikkokin jalka jaksaa, missä tienpohja kestää, ja missä on sellaiset tienviitat, että jokainen osaa perille. (Hilja Aaltonen, 2002)
Tässä kirjassa on Pirkkahallin sanoma. Myös paljon, paljon enemmän. Hilja Aaltonen antoi kustantajalle oikeudet vuosien aikana julistettuun sanomaansa – siihen, missä kyynel ja kirkkaus kohtaavat parhaimmillaan. Nimikkeen kolme sanaa jakavat sattuvasti teoksen sisällön Golgataa, pyhien ajallisen kauttakulkumatkan nousuja ja laskuja ja taivaallisia käsitteleviin osioihin. Mukana on joitain kristityn vaellukseen liittyviä Hilja Aaltosen runoja.
Markku Koivisto tunnustaa sukupolvensa ja Suomen nuorison puolesta ottavansa vastaan herätyksen viestikapulan. Hänen osuutensa tässä kirjassa muodostuu luvuiksi, joissa maailmaa muuttava evankeliumin voima puhkeaa herätyksen kaikissa väreissä.