Suomeksi Päivän Tunnussanaa on julkaistu vuodesta 1905 alkaen eli yli 100 vuotta.
Päivän Tunnussanan juuret ovat Herrnhutissa, Kaakkois-Saksassa. Siellä se ilmestyi painettuna ensimmäisen kerran 1731. Päivän Tunnussanan ”isä” on Herrnhutin Veljesseurakunnan perustaja, kreivi Nikolaus Ludwig von Zinzerdorf.
Päivän Tunnussana kootaan edelleen Herrnhutissa. Nykyään se ilmestyy yli 50 kielellä Euroopassa, Afrikassa, Amerikassa ja Aasiassa. Saksankielinen painos on suurin, n. 900 000 kappaletta ja suomenkielinen toiseksi suurin, 70 000 kappaletta.
Tunnussana, toinen päivittäisistä raamatunlauseista, on Vanhasta testamentista. Alkuperäistä käytäntöä noudattaen se arvotaan n.1800 Vanhan testamentin sanaa käsittävästä kokoelmasta. Uuden testamentin sanatkin eli opetus-sanat, Veljesseurakunta valitsee täydentämään ja selittämään tunnussanoja.
rkipäivien kohdalle on ensimmäiseksi merkitty päivittäiset lukukappaleet ovat myös Herrnhutin Veljesseurakunnan toimittamasta aineistosta. Sunnuntai- ja pyhäpäivien tekstit sekä virret ovat ev.lut. kirkkomme nykyisestä evankeliumikirjasta.
Viikonpäivien rukousaiheet on muokattu saksankielisestä alkuperäistekstistä suomalaiseen yhteiskunnalliseen ja kirkolliseen taustaan sopiviksi.
Päivän Tunnussanan lauseet ovat lyhyitä lainauksia Raamatun eri tekstiyhteyksistä, joihin tutustumaan niiden on tarkoitus innostaa. Silloin kun saksankielisessä tekstissä jaetta on lyhennetty tai jakeita yhdistelty, on näin menetelty myös suomenkielisessä Päivän Tunnussanassa. Yksittäiset lauseet voivat muodostua lukijan henkilökohtaisessa elämäntilanteessa ennen kokemattomaksi Jumalan voiman ja lohdutuksen lähteeksi.
Suomenkielisen laitoksen julkaisijan tunnuslause: ”Evankeliumi on Jumalan voima” (Room.1:16) on yhä totta myös meitä odottavissa elämämme tulevissa vaiheissa.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.